Kartta on aina yleistetty esitys todellisuudesta, ja hyvässä kartassa yleistykseen on kiinnitetty huomiota luettavuuden ja selkeyden parantamiseksi. Maanmittauslaitoksen yleistysprosessi on vaatinut paljon manuaalista työtä, jota on tehostettava ja samalla pienimittakaavaisten aineistojen ajantasaisuutta on parannettava. Lisäksi 1:50 000 mittakaavan karttoja ei nykyisin yleistetä juuri lainkaan, mikä heikentää niiden luettavuutta.

Muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Hollannissa, on jo toteutettu automaattisia yleistysjärjestelmiä. Maanmittauslaitos on tarttunut haasteeseen käyttäen avoimen lähdekoodin kirjastoja, joita ovat esimerkiksi CartAGen, geopandas ja shapely. Lisäksi on kehitetty omia algoritmeja, jotka julkaistaan avoimesti kaikille. Tässä esityksessä käydään läpi yleistysprosessin vaiheet ja käytetyt työkalut sekä nähdään konkreettisia esimerkkejä, millaisia tuloksia automaattisella yleistyksellä voidaan saavuttaa. Alustavat tulokset ovat lupaavia, sillä kartografinen laatu on jo useille kohteille parantunut nykyisiin karttatuotteisiin verrattuna.