Väylävirasto on noin 490 hengen asiantuntijavirasto, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Lisäksi vastaamme liikenteenohjauksen ja talvimerenkulun järjestämisestä.

Väylätietoja syntyy kaikessa viraston toiminnassa eli väylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja liikenteestä. Työllistämme välillisesti noin 18 000 henkilöä, joiden monen työn keskiössä on väylätieto joko lähtötietona tai lopputuotteena. Lisäksi avoimen datan kautta palvelemme mm. elinkeinoelämää tarjoamalla satoja avoimen lähdekoodin lisenssillä varustettuja väylätietolajeja hyödynnettäväksi kenelle tahansa.

Väylätietoja hallitaan lukuisissa väylätietojärjestelmissä ja palveluissa. Laadukkaat palvelut ja väylätiedot sekä niiden yhteentoimivuus ovat keskeisessä roolissa viraston kaikissa prosesseissa.

Väyläviraston linjaus on jo pitkään ollut edistää avoimen lähdekoodin käyttöä paikkatietoratkaisuissa. Avoin lähdekoodi tukee toimittajariippumattomuutta, kilpailua, läpinäkyvyyttä ja palveluiden muokattavuutta viraston tarpeisiin sekä väylätietojen hyödyntämisen edistämistä tarjoamalla standardeihin pohjautuvia jakelukanavia ja formaatteja tiedoille.

Keskeisiä avoimen lähdekoodin teknologioita Väyläviraston palveluissa ovat esimerkiksi PostGIS, Geoserver, GDAL, Openlayers, Geotools, Geopandas. QGIS:n käyttöä tuetaan tarjoamalla OGC-standardin mukaisia rajapintoja, kehittämällä asiantuntijoita palvelevia plugineja ja symboliikkakirjastoja sekä kouluttamalla ja neuvomalla meidän keskeisiä sidosryhmiä QGIS:n käyttössä. Oskari-teknologia on keskeisessä roolissa Väyläviraston kokoavissa karttapalveluissa ja osallistumme alustan yhteiskehittämiseen aktiivisesti.

Avoimen lähdekoodin hyödyntämisessä on toki myös haasteita, mitä on hyvä pitää mielessä. Kehitys- ja ylläpitokustannusten hahmottaminen sovelluksen elinkaarelle on vaikeampaa kuin valmistuotteessa, varsinkin kun kehittämistä tehdään pitkälti ketterin menetelmin ja kaikkien käyttötapausten tunnistaminen sovelluksen kehityskaaren alussa on mahdotonta hahmottaa.

Teknisen velan hallinta ja siihen liittyvien toimenpiteiden tunnistaminen ja priorisointi luo myös painetta tilaajalle ja tuoteomistajan roolissa työskenteleville. Teknisen velan määrän minimointi pitää sovellusten elinkaaren mahdollisimman pitkänä ja tietoturvan vaatimusten mukaisina.

Teknisen velan minimointi ja valitut teknologiaratkaisut vaikuttavat myös siihen, miten sovelluksen ylläpito- ja jatkokehitykseen saadaan markkinoilta kilpailutettua mahdollisimman osaavat, motivoituneet ja sitoutuneet asiantuntijat.