OSGeo Suomi ry - avauspuheenvuoro

KeynNokia journey with open source engagement and building the OSPOote

Nokia journey with open source engagement, both usage and contribution, started early 2000. From the beginning it was clear that adequate common processes and central support organization i.e. an OSPO was necessary for successful engagement. OSPOs come in various flavors and in a true open source spirit the community works together to develop best practices to help members establish an OSPO that best serves their needs.

sponsoripuheenvuoro Advian

Maanmittauslaitos on uudistanut maastotietojen tuotantojärjestelmän perustuen pääosiltaan avoimen lähdekoodin ratkaisuihin (QGIS, PostGIS, QField).

Tässä esityksessä käydään läpi sitä, että miksi uudistus tehtiin, miksi päädyttiin käyttämään avointa lähdekoodia, kokemuksia sekä kehittämisestä että tuotannosta ja lopuksi myös hieman tulevaisuuden näkymiä.

Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt vuodesta 2010 alkaen Keski-Aasiassa capacity building -tyyppisiä projekteja, joissa on koulutettu paikallisten organisaatioiden asiantuntijoita paikkatiedon tehokkaaseen käyttöön ja aloitettu alueen geologisten aineistojen digitointi ja järjestely spatiaalisiin tietokantoihin, sekä rakennettu aluetta sen geologiaa ja erityispiirteitä esittelevä geoportaali (https://cac-geoportal.org). Näissä projekteissa on alusta pitäen ollut mukana avoinen lähdekoodin tuotteita, ja viime vuosina näiden käyttö on laajentunut edelleen.

sponsoripuheenvuoro Gispo

Väylävirasto on noin 490 hengen asiantuntijavirasto, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Lisäksi vastaamme liikenteenohjauksen ja talvimerenkulun järjestämisestä.

Väylätietoja syntyy kaikessa viraston toiminnassa eli väylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja liikenteestä. Työllistämme välillisesti noin 18 000 henkilöä, joiden monen työn keskiössä on väylätieto joko lähtötietona tai lopputuotteena. Lisäksi avoimen datan kautta palvelemme mm. elinkeinoelämää tarjoamalla satoja avoimen lähdekoodin lisenssillä varustettuja väylätietolajeja hyödynnettäväksi kenelle tahansa.

Väylätietoja hallitaan lukuisissa väylätietojärjestelmissä ja palveluissa. Laadukkaat palvelut ja väylätiedot sekä niiden yhteentoimivuus ovat keskeisessä roolissa viraston kaikissa prosesseissa.

Väyläviraston linjaus on jo pitkään ollut edistää avoimen lähdekoodin käyttöä paikkatietoratkaisuissa. Avoin lähdekoodi tukee toimittajariippumattomuutta, kilpailua, läpinäkyvyyttä ja palveluiden muokattavuutta viraston tarpeisiin sekä väylätietojen hyödyntämisen edistämistä tarjoamalla standardeihin pohjautuvia jakelukanavia ja formaatteja tiedoille.

Keskeisiä avoimen lähdekoodin teknologioita Väyläviraston palveluissa ovat esimerkiksi PostGIS, Geoserver, GDAL, Openlayers, Geotools, Geopandas. QGIS:n käyttöä tuetaan tarjoamalla OGC-standardin mukaisia rajapintoja, kehittämällä asiantuntijoita palvelevia plugineja ja symboliikkakirjastoja sekä kouluttamalla ja neuvomalla meidän keskeisiä sidosryhmiä QGIS:n käyttössä. Oskari-teknologia on keskeisessä roolissa Väyläviraston kokoavissa karttapalveluissa ja osallistumme alustan yhteiskehittämiseen aktiivisesti.

Avoimen lähdekoodin hyödyntämisessä on toki myös haasteita, mitä on hyvä pitää mielessä. Kehitys- ja ylläpitokustannusten hahmottaminen sovelluksen elinkaarelle on vaikeampaa kuin valmistuotteessa, varsinkin kun kehittämistä tehdään pitkälti ketterin menetelmin ja kaikkien käyttötapausten tunnistaminen sovelluksen kehityskaaren alussa on mahdotonta hahmottaa.

Teknisen velan hallinta ja siihen liittyvien toimenpiteiden tunnistaminen ja priorisointi luo myös painetta tilaajalle ja tuoteomistajan roolissa työskenteleville. Teknisen velan määrän minimointi pitää sovellusten elinkaaren mahdollisimman pitkänä ja tietoturvan vaatimusten mukaisina.

Teknisen velan minimointi ja valitut teknologiaratkaisut vaikuttavat myös siihen, miten sovelluksen ylläpito- ja jatkokehitykseen saadaan markkinoilta kilpailutettua mahdollisimman osaavat, motivoituneet ja sitoutuneet asiantuntijat.

Sponsoripuheenvuoro Ubigu

Lounaistieto ja Gispo Suomi Oy toteuttavat yhdessä Lapin ja Hämeen liittojen kanssa Maakuntakaavan avoimen lähdekoodin tiedonhallinta (Maltti) -hanketta, jossa tuotetaan maakuntien liittojen käyttöön avoimen lähdekoodin QGIS-kaavoitustyökalu. Lisäksi hankkeessa toteutetaan tiedonsiirron toiminnallisuudet, joilla tietomallimuotoinen kaavadata siirretään valtakunnalliseen rakennetun ympäristön Ryhti-järjestelmään.

Avoimella lähdekoodilla kehitetyn QGIS-kaavoitustyökalun teknisenä ympäristönä on hyödynnetty Amazon Web Service -pilvipalveluympäristön (AWS) mikropalveluita. AWS-ympäristöön on luotu PostgreSQL/PostGIS-kanta, johon Ryhti-tietomallin koodistot haetaan koodistot.suomi.fi-palvelusta AWS:n Lambda-funktiolla. Ryhti-rajapintaskripiti puolestaan ottaa yhteyden Suomen ympäristökeskuksen kaavatietojen validointirajapintaan, jota vasten voi testata onko tiedot täytetty oikein.

Avoimen lähdekoodin kaavoitusjärjestelmä mahdollistaa helposti käyttöönotettavan ja kustannustehokkaan tavan tuottaa tietomallimuotoista maakuntakaavaa. Tärkein etu avoimen lähdekoodin kaavoitustyökalussa kuitenkin on sen mahdollistama yhteiskehittäminen. Maltti-hankkeessa maakuntien liittojen käyttöön tehtävä kaavoitustyökalun kehitystyötä on aiemmin tehty Paimion kaupungin toimesta, ja hankkeen kanssa samanaikaisesti työkalua kehitetään myös Espoon kaupungilla. Rinnakkain tapahtuvalla yhteiskehittämisellä pystytään laajentamaan kaavoitustyökalun ominaisuuksia ja varmistamaan sen käyttö eri kaavatasoilla ja erityyppisissä organisaatioissa.

Yhteenveto I päivän puheenvuoroista

Miten Metsäkeskus on ottanut erilaisia avoimen lähdekoodin paikkatietoasioita käyttöön? Mikä on vastustanut? Mikä on kantanut eteenpäin? Katsaus 2010-luvulta nykypäivään.

Yhteiskäytön parantamiseksi (lähinnä muunnosten parempi yksilöinti) Maanmittauslaitos on rekisteröinyt useita uusia EPSG-koodeja sekä samalla on tehty päivityksiä PROJ-ohjelmaan, joka nyt tukee (lähes) kaikkia suomalaisia valtakunnallisia muunnoksia.

Suomen lajitietokeskus on viime aikoina julkaissut useita paikkatietopalveluita, jotka kaikki pohjautuvat FOSS4G-periaatteisiin. Esimerkkejä näistä ovat pygeoapi & PostGIS -pohjainen OGC API Features -rajapinta, sekä QGIS-lisäosa. Tämä esitelmä esittelee lajitietokeskuksen datan ja palvelut paikkatietonäkökulmasta.

Paikkatietoalan toimijoille on kehitetty työkalu, jolla siirtyminen ESRI-maailmasta avoimeen ympäristöön olisi mahdollista ilman, että vuosia käytössä olleet työtilat ja projektit häviävät muutoksen mukana ja prosessit joudutaan luomaan täysin alusta uudessa ympäristössä. SLYR-työkalu on maksullinen QGIS-laajennus, jonka avulla vanhoja ArcGIS-työtiloja käännetään QGIS-yhteensopiviksi. North Roadin kehittämä ja kaupallistama SLYR-työkalu on tarkoitettu MXD-,MXT-,PMF-, MAPX- ja APRX-muotoisten työtilojen sekä projektien sisäisten komponenttien kääntämistä varten.

Vuonna 2018 julkaistu ilmainen yhteisöversio antaa esimakua ohjelman perusominaisuuksista mahdollistaen ESRIn tyylitiedostojen kääntämistä QGISilla luettaviksi, mutta maksullinen versio mahdollistaa huomattavasti laajemman tiedostoformaattituen. Esityksessä käydään läpi työkalun toimintaa ja tullaan demoamaan käännöstyön eri vaiheita ja kompastuskiviä, joita työnkalun käytössä on tullut vastaan.

Kartta on aina yleistetty esitys todellisuudesta, ja hyvässä kartassa yleistykseen on kiinnitetty huomiota luettavuuden ja selkeyden parantamiseksi. Maanmittauslaitoksen yleistysprosessi on vaatinut paljon manuaalista työtä, jota on tehostettava ja samalla pienimittakaavaisten aineistojen ajantasaisuutta on parannettava. Lisäksi 1:50 000 mittakaavan karttoja ei nykyisin yleistetä juuri lainkaan, mikä heikentää niiden luettavuutta.

Muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Hollannissa, on jo toteutettu automaattisia yleistysjärjestelmiä. Maanmittauslaitos on tarttunut haasteeseen käyttäen avoimen lähdekoodin kirjastoja, joita ovat esimerkiksi CartAGen, geopandas ja shapely. Lisäksi on kehitetty omia algoritmeja, jotka julkaistaan avoimesti kaikille. Tässä esityksessä käydään läpi yleistysprosessin vaiheet ja käytetyt työkalut sekä nähdään konkreettisia esimerkkejä, millaisia tuloksia automaattisella yleistyksellä voidaan saavuttaa. Alustavat tulokset ovat lupaavia, sillä kartografinen laatu on jo useille kohteille parantunut nykyisiin karttatuotteisiin verrattuna.

Puheenvuoron aihe on käyttötapausesimerkki avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käytöstä järjestelmässä, jolla varmistetaan että luontoarvot huomioidaan, kun suunnitellaan metsässä suoritettavia toimenpiteitä, kuten metsänhoitoa ja hakkuita.

Metsä Forestin metsäasiantuntijat saavat ns. ”huomiointipalvelusta” tiedot suunnittelualueella sijaitsevista uhanalaisista lajeista ja elinympäristöistä paikkatietokohteina. Palvelun palauttamat kohteet esitetään käyttöliittymässä kartalla sekä listassa, joiden avulla metsäasiantuntija voi varmistua että kohteet on huomioitu metsään suunnitellun toimenpiteen toteutuksessa.

Metsässä tehtävä toimenpide määrittelee mitä asioita tulee huomioida. Palveluun toteutetut säännöt sekä määrittelevät mitkä kohteet tietylle toimenpiteelle palautuvat että missä muodossa ne palautuvat. Sääntö voi esimerkiksi määritellä, että toimenpiteet on kielletty tietyllä etäisyydellä kohteesta, jolloin kohde palautetaan bufferoituna kartalla esittämistä varten.

Palvelu suorittaa sääntöjen, annetun toimenpiteen ja kohdealueen perusteella paikkatietohakuja mm. tietokantaan ja WCS-rajapintaan, käsittelee palautuneet kohteet sääntöjen määrittelemällä tavalla ja lopuksi palauttaa ne käyttöliittymään.

Paikkatietojen käsittely palvelussa on toteutettu täysin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoilla ja kirjastoilla, kuten Geoserver, GDAL, rasterio ja shapely.

Puheenvuorossa käsitellään:
- Käyttötapaus ja huomiointipalvelun hyödyt
- Palvelun sääntöjen sisältö ja määrittely
- Järjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus
- Toteutuksen haasteet ja miten ne ratkaistiin

Esitellään miten Geologian tutkimuskeskus on hyödyntänyt avoimen ja ilmaisen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja julkisten verkkopalveluiden toteuttamisessa ja tietoaineistojen tallentamisessa.

Esitellään Hoasin paikkatietoja ja karttapalveluita

Lounaistieto ylläpitää alueellisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja avoimen dataan perustuvia paikkatietopalveluja. Lounaistiedon karttapalvelun toteutuksessa käytetään avoimen lähdekoodin teknologioita ja ohjelmistoja, joista käytössä on Oskari, GeoServer ja PostgreSQL/PostGIS. Kaikki rajapinnat tuotetaan kansainvälisiä paikkatietostandardien (OGC-standardit) mukaisesti, millä varmistetaan yhteentoimivuus muiden paikkatietopalveluiden ja -sovellusten kanssa.
Lounaistiedon karttapalvelu mahdollistavaa helpon ja kustannustehokkaan tavan tuottaa kevyitä paikkatietotoiminnallisuuksia ja karttanäkymiä eri sidosryhmien tarpeisiin. Esimerkkejä aiemmista toteutuksista ovat mm. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle tehty interaktiivinen karttanäkymä jätehuollon palvelualueista sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tehty Saaristomeren vesien tilaan liittyvien paikkatietoaineistojen koontinäkymä.
Viimeaikaisista hankkeista Lounaistiedossa on toteutettu Mynälahden ympäristötietoportaali, joka koostaa yhteen Mynälahti-yhdistyksen ja Turun AMK:n vesiensuojeluun liittyviä kohteita. Keväällä 2025 käynnistyneessä Palveludata-hankkeessa kehitetään puolestaan edelleen Lounaistiedon palvelupisteaineistoa ja edistetään sen hyödyntämistä alueen kunnissa. Palvelupisteaineisto tuo yhteen OpenStreetMapin ja palvelutietovarannon palvelutietoja sekä tuottaa niistä avoimet paikkatietorajapinnat. Lisäksi suunnitelmissa on hankeyhteistyö Turun AMK:n kanssa, jossa Saaristomeren rannikkovesin tilaa koskevan datavarannon tiedot tuodaan kartalle Lounaistiedon paikkatietopalvelujen avulla.

Kerromme, kuinka Advian on onnistunut ratkaisemaan keskeisiä haasteita pistepilviaineistojen hallinnassa avoimen lähdekoodin tekniikoilla, viitaten muutamiin konkreettisiin käyttötapauksiin.

QGIS Server on karttapalvelin, jolla voidaan julkaista OGC-standardien mukaisia palveluja (WMS, WFS jne.) suoraan QGIS-projekteista. QGIS Server hyödyntää QGISiä karttojen piirrossa, eli julkaistut kartat (ja karttatulosteet!) näyttävät samalta kuin QGIS-työpöytäversiossa.

Tässä puheenvuorossa esitellään QGIS Serverin ominaisuuksia karttojen julkaisussa, erityisesti WMS-rajapinnan ja kartta-atlaksen julkaisun näkökulmasta. Esitys perustuu Maanmittauslaitoksen kanssa tehtyyn projektiin.

GDAL-komentoriviohjelmien avulla voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä rasteri- ja vektoriaineistoille ilman ohjelmointitaitoja. Komentoriviohjelmat ovat syntyneet yksi kerrallaan 27 vuoden aikana, ja sen huomaa. Samaa asiaa tarkoittavat parametrit eri ohjelmissa voivat olla eri nimisiä (esim. -spat, -projwin, -ullr) tai eri ohjelmat voivat vaatia parametrit eri järjestyksessä (ensin lähtötiedosto, sitten tulostiedosto, tai päinvastoin).

Marraskuussa 2024 GDAL-projektin ohjausryhmä hyväksyi suunnitelman uudistaa GDAL-komentoriviohjelmat käyttämään yhtenäistä syntaksia ja samoja parametrien nimiä. Työn tulos julkaistiin toukokuun 9. päivänä GDAL-versiossa 3.11.0. Vanhat ohjelmat, kuten "gdal_translate" ja "ogr2ogr" toimivat edelleen kuten ennenkin, mutta uuden syntaksin mukaan on olemassa vain yksi komentoriviohjelma "gdal", jolla on joukko alikomentoja. Edellä mainittuja ohjelmia voidaan kutsua jatkossa komennoilla "gdal raster convert" ja "gdal vector convert".

Esitelmässä annetaan tietoa uusista "gdal"-komentoritiohjelmista ja niiden yhtenäistetyistä parametreistä, samoin kuin mahdollisuudesta ketjuttaa komentoriviohjelmien toimintoja uuden "pipeline"-ominaisuuden avulla.

QField on QGISiin pohjautuva mobiilisovellus, jolla voi kerätä paikkatietoa kentällä. QFieldCloud on palvelinohjelmisto, jonka avulla voi hallinnoida QField-projekteja ja helpottaa niiden yhteiskäyttöä. Se myös mahdollistaa datan synkronoinnin tietokantaan. Gispo osallistui Tampereen kaupungin projektiin, jossa siirryttiin käyttämään QFieldiä ja QFieldCloudia vieraslajitietojen keräämiseen. Projektissa luotiin uusi tietomalli ja QGIS- ja QField-projektit tiedon keräämistä varten.
Esitelmässä käydään läpi yleisesti QFieldin ja QFieldCloudin ominaisuuksia ja niiden hyödyntämistä käytännön kautta vieraslajitietojen keräämisessä.

Ympäristönhallinnon käyttöön räätälöityjä QGIS-plugineja

Yhteenveto